Uus vuos on tulossa taas. Vittu. Pelottaa. Se sama vanha ajatus valtaa mun pään. "sun ei pitäs elää tätä päivää, ei ois pitäny nähä tätäkään vuotta", vaikka tasan tarkaan tiiän, et oon onnellinen nytten. En vaihtais tätä vuotta mihinkään. En antais hetkeekään pois. Silti tuntuu pahalta. Tuunko ikinä pääsee yli tästä? Tuskin ainakaa silloin ku pitää olla tää aika vuodesta Kausalassa. Tähän paikkaan liittyy niin paljo muistoja. Hyvii ja huonoi. Ne hyvät vaan tuppautuu unohtuu sinne huonojen alle. Pelkään, et joudun elää sitä mun 'vanhaa' elämää aina ku oon täällä. Jos onkii kaks eri ihmistä, jonkuulainen tällä, ja jonkuulainen Monacos/Porvoos.
Mun ei pitäs antaa menneisyyden vaikuttaa nykyhetkeen. Mut menneisyys on se, mikä on tehny musta tälläsen ku tänä päivään oon. Jos vaan voisin oikeesti päästä yli. Aina ku luulen unohtaneeni, haudanneeni sen kaiken ikävän tulee joku päivämäärä, mikä muistuttaa.
Sekavan onnellinen olo. Vaikka joulukii alkaa pikku hiljaa nyppii. Sekään ei oo enää samanlaista ku pieneen. Oikeestaan ei oo ollu pitkää aikaa. Mun joulumieli katos varmaa pysyvästi noin 5 vuotta sitte, ku porukat eros. Ei voi enää joulustakaa nauttii, mut yritän ees olla joulumielellä, koska Ronjalle se on tärkeetä. Ja ymmärtäähän sen, se on pieni lapsi ja rakastaa jouluu. Joten en todellakaan aijo pilata sitä iloo Ponkulta. Ehk tuo ipsukka saa jotenkii muakii piristettyy cc:
Samas venees mennää... joulul ei oo miulekkaa enää minkäälaista merkitystä ja tää eka joulu tuntuu niin hirveen oudolle :/ Riittäskö sitä pirteyttä miullekkii :o ?
VastaaPoistausko pois tiiän tasan tarkkaan ton tunteen mikä sua ny piinaa :c ♥ ja varmaa tosta pirteysparistosta riittää piristystä aika monelle :DDD
Poista