perjantai 19. joulukuuta 2014

Pieni lapsen toive täyttyä vois, jos hän sais isän jouluksi kotiin.

Pikku hiljaa alkaa olee edessä yks suuri päivä ilman iskää. Ei faija ollu faija kyllä viime joulunakaan, mutta iskä tunnisti vielä äitin ja kyseli, miten miulla ja Kallella menee. Me oltiin iskän maailmassa sillon pieni lapsi ja iskä kattoi miua ja Kallee hämmentyneenä ku seistiin siinä vieressä. Iskä varmisteli, että kaikki on valmiina joulua varten. Että lahjat on ostettu ja että äiti osaa varmasti paistaa kinkun oikein. Sain toivottaa iskälle hyvät joulut, vaikka iskä ei tunnistanutkaan enää mua, silti minussa oli kuulemma jotain tuttua. Ainut mitä tänä vuonna voin tehä on sytyttää kynttilä iskän haudalle. Tänäkin vuonna miulla on ainoastaan yksi joulu toisin kun pari vuotta sitten. Silloin oli iskä-joulu ja äiti-joulu. Tänä vuonna melkein kuitenki kävi niin ettei olisi ollut kumpaakaan. Meinasi tulla yksinäinen joulu, mutta onneksi lähen kohti etelää pitkästä aikaa huomenna. Olikin jo kamala ikävä etelän ihmisiä. Saan kaks viikkoo kerätä ikävää Jesseä ja Juliaa varten. Äsken ne vasta lähti ja nyt istun tyhjässä kämpässä yksin. Miten masentavaa... No huomenna auton keula osottaa kohti etelän aarinkoa. Ja pitkästä aikaa joulu tuntuu joululta, kiitos Julian ja Pauliinan jotka on valanu joulumieltä minuu onnistuneesti ja ehkä vähän Jesseenki. Myö ei oikee perustettu joulusta suuremmin mutta nyt tuo naapurinki kollikka vaikutti ihan ilosin mielein lähtevän viettämää kuusijuhlaa. Mutta nyt jatken joulusiivousta niin sitte on ens vuonna mukava tulla puhtoiseen kotiin <3

maanantai 1. joulukuuta 2014

Lopun alkua.

Tänään kaikki on mustempaa kun pitkään aikaan. Oikeastaan, miun maailma on ollu synkenmpi jo kauan. En mie oikeesti tahtois ku nukkua. Kaikki ahistaa. Mitä jos mie en jaksakkaan enää? Mitä jos tän ei oo tarkotus mennä tällee, jos mua ei ookkaan tehty selviytymään. Jos oon huijannu kohtalooni jo moneen kertaan. Mä yritän epätoivosest räpiköidä eteenpäin, mut aina ku saan otettuu yhen askeleen ni sen jälkeen pakitan vähintään kaks harppausta. Oon väsyny, aivan helvetin väsyny.