maanantai 23. huhtikuuta 2012

Hieman tahmainen aloitus

Oon jo pitkää miettiny blogin alottamista, mut mistä mie kirjoittasin? Sitä en ollu keksi ny ennen kun miulle sanottiin, että voisin purkaa sisäistä pahaa oloani tekstin kautta. Eli tästä se nyt alkaa, täällä mie kirjoitan omasta sisäisestä lasimaailmastani ja siitä kuinka vaikeaa on olla rikkomatta sitä sekä omaa mieltäni.

 Kenen päästä ja elämästä tämä kaikki tulee kertomaan ?Noh, olen kohta kuudentoista vanha tyttö, pirteä ja iloinen, mutta tieni sellaiseksi mitä olen tänään on ollut todella pitkä. Minä olen kohdannut silmästä silmään omien ajatusteni synkkyyden ja päässyt pois vankilasta jonka itse rakensin ympärilleni. Vielä tänäänkin jokainen päivä on minulle saavutus, sillä yksinkertaisetkin asiat voivat olla elämää suurempia. Minä olen se tyttö joka pysyy ainakin toistaiseksi kasassa lääkkeillä. Olen hän, jolla on takanaan neljä osastojaksoa, sellainen jolla on käsissä ja jaloissa merkkejä olemassaolosta. Sellainen joka ei oikein osaa olla vihainen, sillä tunteiden tulkinta tai edes se, että pystyn tunnistamaan tunteet on minulle vaikeaa.

Tästä tämä alkaa, minun omien ajatusteni selvittely

2 kommenttia:

  1. musu, tää on upee ja rakastuin bannerii ! toivotan nnee blogille et uskalsit tehä sen ! :)

    VastaaPoista
  2. kiitos rakas ♥ eipä täs mitään pelkäämistä, tuskin tulee yhtää lukijoita :D

    VastaaPoista